Pääosissa: Morjana Alaoui, Mylène Jampanoï, Catherine Bégin
Alunperin tälläkertaa arvostelussa piti olla Lovecraftin tainasta Whisperer in the Darkness muovattu elokuva, mutta ajattelin että parempi tulee jos arvostellaan eri sub-genren elokuvia välillä.
Eli tämänkertainen Ranskanmaassa tehty leffa kertoo nuoresta neidistä, Luciesta(Morjana Alaoui) joka on koko pienen ikänsä ollut kidutuksen ja pahoinpitely uhri ja elokuvan alussa nähdään pakenevan vangitsijoiltaan jonka jälkeen hänet passatetaan orpokotiin jossa hän ystävystyy toiseen saman kohtalon kurittamaan tyttöön Annaan (Mylène Jampanoï).
Hypätään eteenpäin 15 vuotta ja meille esitellään normaali perhe jossa äiti on putkimiesnainen ja perheen esikoinen, pelottavasti Justin Bieberia muistuttava poika on juuri aloittamassa lakimiehen koulutuksen, kaikki vaikuttaa iloiselta kunner Lucie koputtaa oveen ja pumppaa koko perheen täyteen hauleja epäillen, että perheen vanhemmat olivat hänen kiduttajiaan.
Lucie päättää päivänsä saatuaan selville, että Anna yritti auttaa perheen vielä elossa olevan äidin pakoon, tästä järkyttynyt Anna lähtee selvittämään omaa menneisyyttään.
Anna löytään perheen kellarista kidutuskammion ja pian tämän jälkeen törmää jälleen uuteen uhriin ja talon oikeisiin omistajiin, Mademoiselle-nimiseen rouvaan ja tämän kätyreihin jotka olivat Lucien kidutuksen takana vuosia sitten. Käy ilmi että tämä rouva on kultin johtaja joka yrittää tehdä tarkoin valituista tytöistä ns. Marttyyrejä kovan kivun ja kidutuksen avulla, marttyyrit rouvan mukaan pystyivät näkemän tuonpuoleiseen ennen kuolemaansa.
Elokuvan loppupuoli keskittyy lähinnä kultin yritykseen muuntaa Anna marttyyriksi, prosessin toimenpiteisiin kuuluu kaikkea pakkosyötöstä ja pieksemisistä lopulliseen nylkemiseen. Viimeisillä elonhetkillään Anna näkee sen kuuluisan valon tunnelinpäässä ja kuiskaa Mademoiselle:lle jotain ja kun muut kysyvät mitä hän sanoi, rouva pamauttaa aivonsa pihalle.
Leffan opetuksena lienee ettei tuonpuoleisen kanssa ole leikkimistä.
TL;DR Arvio
Elokuvasta kauhean tekee sen ns. todellisuus, en nyt sano että tälläisiä toimenpiteitä harrastettaisiin oikeasti, mutta se voisi tapahtua ja kidutuksen uhriksi joutuminen kammottaa ainakin allekirjoittanutta.
Mainittakoot vielä pieni hauska yksityiskohta jonka huomasin, Annan taito pysytellä hengissä karujen olosuhteiden alla tuo mieleen erään Saint Cecilian http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Cecilia joka selvisi tukehduttamisesta, ja kolmesta mestaamis yrityksestä ja kuoli lopulta verenhukkaan niskahaavastaan, tähän viittaa myös eräs Annan kiduttajista joka hieroo niskaansa kuin siellä olisi haava....tarkoittaako tämä siis että Annasta tuli Pyhimys?
Hyvää elokuvassa oli tunnelma ja ajatus siitä kuinka paljon tytöt oikeasti olivat kärsineet
Huonoa oli henkilökohtaisessa kopiossani joka oli dubattu ranskasta englanniksi, eikä edes kovin hyvin
mutta tästä hyvästä annan leffalle 4½ pistettä ja suosittelen sitä kaikille sen erilaisuuden ja todellisuuden vuoksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti